JULKISEN TALOUDEN SOPEUTUS EI RIITÄ – TULEE PYRKIÄ PAREMPAAN

Pelkkä julkisen talouden sopeutus tarkoittaa leikkauksia ja veronkorotuksia. Se on sosialidemokraattisen verovaltion tekohengittämistä. Korjausliikkeen mielestä tulee ajatella avarammin ja pyrkiä selvästi parempaan.

Kolme hyvinvoinnin mallia ja sosialidemokraattinen verovaltion haaksirikko

Tanskalainen sosiologi Gösta Espigen-Anderssen jakaa hyvinvointiyhteiskunnat kolmeen: Yksilökeskeisiin, matalien verojen ja tulonsiirtojen anglo-amerikkalaisiin; perhekeskeisiin maltillisten verojen ja tulonsiirtojen Keski-Eurooppalaisiin; sekä valtiokeskeisiin, korkeiden verojen ja tulonsiirojen sosiaalidemokraattisiin.

Suomalainen malli on valtiokeskeinen sosialidemokraattinen, jossa on kireät verot ja suuret tulonsiirrot. Mutta se on pahasti yli varojensa elänyt sellainen – toisin kuin selvästi varakkaammat Ruotsi, Tanska tai Norja.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Sosialidemokraattinen verovaltio on haaksirikossa.

Viimeisen 15 vuoden aikana Suomi on elänyt velaksi 119 Mrd€ eli 86.000 €/ 4-henkinen perhe. Kyse syömävelasta. Siksi köyhdymme kansakuntana ja kansalaisina.

Suomalaiset ovat tätä nykyä yksiä Länsi-Euroopan vähävaraisimmista. Dynaamiset entiset Itä-Euroopan maat ovat ohittamassa meitä. Kannattako juuri näin jatkaa?

Ei voi olla mielekäs tavoite kansakunnalle elää yksillä maailman kovimmista veroista. Ja silti yli varojensa pitäen samalla kansalaiset vähävaraisina. Tämä on klassinen kurjistumisen tie, jolla ajetaan päin seinää.

Sitä kummallisempaa on miksi puolueet oikealta vasemmalle tuntuvat haluavan ’’pelastaa’’ sosialidemokraattista mallia? Eikö pitäisi tunnustaa tosiasiat ja pyrkiä parempaan?

Korjausliike tavoittelee parempaa

Korjausliike uskoo Keski-Eurooppalaiseen hyvinvointimalliin. Ei sosialidemokraattiseen, koska sen haaksirikko on nähty. Ei anglo-amerikkalaiseen, koska se on liian kaukana.

Korjausliikkeen mielestä tavoitteena tulee olla OECD-tasoinen veroaste ja julkisen talouden pärjääminen sillä. Sekä erityisesti kansalaisten vaurastuminen Länsi-Eurooppalaiseen sarjaan. Haaste on suuri muttei mahdoton.

Korjausliike hakee verrokkimaita OECD- kokonaisveroasteen keskiarvon lähellä olevista ja hyvinvoinnistaan tunnetuista maista. Näitä ovat mm Uusi-Seelanti, Kanada, Islanti ja Iso-Britannia.

Osoittaa tiettyä näköalattomuutta, että puolueet oikealta vasemmalle tuntuvat kannattavan juuri sosialidemokraattisen, valtiokeskeisen yhteiskuntamallin ylläpitoa - hinnalla millä hyvänsä. Ehkä se kertoo siitä, että kuluneen sanonnan mukaan kaikki vanhat puolueet todellakin ovat demareita. Korjausliike tavoittelee parempaa.

Korjausliike laajentaa poliittista agendaa ja näköalaa

Korjausliikkeen vaihtoehtobudjetti 2023 tarjoaa konkreettisia ensiaskelia tiellä kohti parempaa: verojen alentamista palkansaajille, yrittäjille ja piensijoittajille. Samalla julkisen talouden ja omistusten supistamista siten, että uutta julkista velkaa ei tarvita. Sekä turvallisuutta ja koulujen työrauhaa parantavia satsauksia.

Nykyhallitus sen sijaan tavoittelee ensi vuonna 8 Mrd€ lisää velkaa. Kokoomus on paheksuvinaan, mutta vaihtoehtobudjetissaan esittää 7 Mrd€ lisää velkaa. Lähes samasta puusta veistettyä sosialidemokratiaa.

Joka puhuu kahden vaalikauden mittaisesta sopeutuksesta, potkii tyhjää tökkiä nimeltä sosialidemokraattinen verovaltio. Pitää tavoitella parempaa.

Korjausliike ei potki tölkkiä. Eikä ainoastaan leikkaa. Korjausliike rakentaa parempaa. Hyvinvoivaa markkinatalousyhteiskuntaa, jossa ihminen on keskiössä.

Huhtikuun vaaleissa onkin kyse siitä jatketaanko haaksirikkoutuneen sosialidemokratian tekohengitystä vai pyritäänkö parempaan ja käynnistetään korjausliike.

Helsinki 30.12.2022

PRKL

Petri Roininen, Korjausliike

Puheenjohtaja