Korjausliike vaatii nykyistä tavoitteellisempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolue esittelee Korjausliikkeen maahanmuuton johtamiseen TMP-mallin (Tavoitteellinen Maahanmuuttopolitiikka). Siinä määritellään aikaisempaa selkeämmin mitä tavoitellaan eri maahanmuuton tyypeillä: työperäisessä maahanmuutolla, humanitäärisessä maahanmuutolla, osaajien maassa pitämisellä sekä ei-toivottujen tai rikollisten maasta poistamisella.

’’Meidän tulee määritellä maahanmuuton tavoitetila sekä mitata sen toteutumista sen sijaan, että ajelehdimme ajopuuna globaalissa muuttoliikkeessä.’’, sanoo Korjausliikkeen puoluejohtaja Petri Roininen. ”Maahanmuuton kustannukset ja ongelmat ovat kasvaneet - tätä ei pidä kieltää. Se tulee vastaan jo koulujen Pisa-tuloksissa ja työrauhassa. Samalla tarve työperäiseen maahanmuuttoon on kasvanut voimakkaasti. Puhutaan puolen miljoonan työntekijän vajeesta.”

”Tätä taustaa vasten on täysin välttämätöntä, että Suomen maahanmuuttopolitiikalle asetetaan neljä aluetta kattavat tavoitteet, joiden toteutumista mitataan niin valtion kuin eri viranomaisten tasolla. Aivan samalla tavalla kuin mitataan esimerkiksi oppimistuloksia Pisa-tutkimuksella tai kansantalouden kehitystä BKT:llä.”

Korjausliikkeen TMP-malli eli perustuu siihen, että tavoitteellistetaan ja johdetaan neljää asiaa:

Ensiksi, kuinka paljon ja mille aloille työllistyviä henkilöitä pyritään houkuttelemaan Suomeen. Toiseksi se, kuinka heidät pyritään pitämään maassa. Kolmanneksi määritellään se määrä muita maahanmuuttajia, joita maahan suostutaan ottamaan vastaan. Ja neljänneksi, kuinka ja millä entistä matalammilla kriteereillä poistetaan maasta ne maahan muuttaneet, joka vakavasti rikkovat Suomen lakia.

Kaikille edellä mainituille neljälle alueelle laaditaan strategia sekä tulosmittarit, joita seurataan.

’’TMP-mallilla maahanmuutto muuttuu epämääräisestä ja ongelmasävytteisestä kiistakapulasta yhteiskunnan keskeisiä ratkaisuja luovaksi toiminnaksi. Samalla Migriä, työvoimaviranomaisia ja kotouttamisesta vastaavia tahoja kannustetaan yhteistyöhön ja palveluun yhteiskunnan päämäärien saavuttamisessa’’, sanoo Roininen.  

Esimerkiksi Migri insentivoidaan TMP-mallissa nykyistä tehokkaampaan työperäiseen maahanmuuttoprosessiin: TMP-mallissa sidotaan osa Migrin rahoituksesta työperäisen maahanmuuton aiheuttamaan ansiotuloverokertymään. Se voidaan mitata yksiselitteisesti ihmisten tuloverotuksesta ja vaikkapa laskemalla 3-5 vuotta Suomessa olleista ja Suomeen muuttaneista. Tällä Migriä kannustetaan ratkomaan työperäisen maahanmuuton haasteita.

Vastaavasti toinen mittari, jolla Migriä TMP:ssä arvioidaan, on maahanmuuton aiheuttamat kustannukset. Tällä Migriä pyritään kannustamaan haittavaikutusten minimointiin.

’’Korjausliike haluaa lisätä maahanmuuton positiivisia vaikutuksia ja vähentää negatiivisia. Tämä ei onnistu amatöörimäisellä reagoinnilla vaan tavoitteellisella johtamisella ja TMP:llä ’’, Roininen summaa.

Lisätiedot

Petri Roininen, puh 040 761 9669