Korjausliikkeen vastaukset hallitustunnustelijalle - käännetään yhdessä Suomi uuteen nousuun

Tiedote 17.4.2023

Julkaisuvapaa

Korjausliike vastaa hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok) esittämiin kysymyksiin ja kiinnittää hallitusosapuolten huomiota viiteen pikaisia toimia vaativaan asiaan: julkisen talouden saneeraamiseen, yksityisen talouden kasvuedellytysten parantamiseen, soten korjaamiseen, ihmisten nettomääräisten reaaliansioiden parantamiseen sekä koulujen ja katujen turvallisuuden palauttamiseen.

’’Tarjoamme Korjausliikkeen vaihtoehtobudjetit ja 10-kohtaisen Kasvun korjaussarjan uudelle hallitukselle työkaluiksi toteuttaa ohjelmaansa. Käännetään Suomi yhdessä uuteen nousuun’’, sanoo Korjausliikkeen puheenjohtaja Petri Roininen.

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Hallituksen ei pidä yrittää tehdä liian montaa asiaa vaan keskittyä kaudellaan oleellisiin, joita ovat

• Talouskasvulle on luotava edellytykset. Tätä varten käytössänne on Korjausliikkeen 10 kohtainen Kasvun korjaussarja

• Julkinen talous tasapainotettava. Tätä varten käytössänne on Korjausliikkeen 2023 vaihtoehtobudjetti, joka ajoi alijäämän nollaan

• Palautettava työrauha kouluihin ja turvallisuus kaduille. Tämä edellyttää mm poliisiresurssien lisäämistä ja epäonnistuneen oppivelvollisuusiän pidennyksen peruuttamista

• Korjattava sote, mikä edellyttää mm hallinnon karsimista, voimavarojen keskittämistä asiakaspintaan ja toimintojen avaamista kilpailulle

• Parantaa perheiden hyvinvointia mikä voi edellyttää mm yhteisverotuksen mahdollistamista

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

Valtiovarainministeriön joulukuinen virkamiespuheenvuoro on hyvä ja siihen on helppo sitoutua. Lisäisimme siihen vielä valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen kevät 2023, jossa valtiontalouden alijäämän kehityskuva on vielä synkempi. Hallituksen tulee suhtautua alijäämän taittamiseen erittäin kunnianhimoisesti ja seuraavia sukupolvia ajatellen.

Julkisen talouden tasapainottamisen keskeiset keinot ovat julkisten menojen vähentäminen, indeksikorotuksista  pidättäytyminen sekä julkisen taseen käyttö eli yksityistämisohjelman käynnistäminenVeronkiristykset eivät kuulu julkisen talouden tasapainottamisen ohjelmaan. Päinvastoin – työnteon ja yrittämisen verotusta tulee keventää, jotta kasvulle on edellytyksiä.

3. Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?

Verotuksen keventäminen on keskeinen kasvuun kannustava tekijä. Kolme keskeistä keinoa ovat

• tuloverotuksen progression loiventaminen merkittävästi suuruusluokkaa miljardilla eurolla

• Viron veromallin kaltainen kasvukannustin yrittäjille

• yksityisten osakesäästäjien ja suursijoittajien osinkoverotuksen harmonisointi veroneutraalisti

4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?

Työllisyystoimien tavoitteena tulee olla ensisijassa se, että ihmiset voivat päästä töihin ja vaurastua työllään. Julkinen talous tulee kyetä hoitamaan suhdanteista riippumatta.Työllisyyden kannalta aivan keskeistä on työnverotuksen alentaminen. Nyt työllistymisen ja työllistämisen kynnys ovat liian korkeat.

Työmarkkinat on vapautettava, mikä tarkoittaa mm yleisen oikeustajun vastaisen yleissitovuuden korvaamista sopimusvapaudella sekä kaikin keinoin työpaikkatasoisen sopimisen lisääminen keskitettyjen sopimusten sijaan. On oleellista ymmärtää, että asiakkaan saama lisäarvo määrittää palkanmaksun. 

5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?

Työvoimapula on itse aiheutettu korkealla työn verotuksella sekä korkeilla tulonsiirroilla. Yhä useamman kannattaa olla tarjoamatta tai ottamatta työtä vastaan. Siksi työn verotuksen keventäminen sekä ansiosidonnaisuuden ja muiden tulonsiirtojen asteittainen keventäminen ovat keskeisiä keinoja.Osaamis- ja työperäistä maahanmuuttoa pitää voida lisätä samalla kun muuta maahanmuuttoa vähentää.

6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Akuutti ratkaisu on hoitajamitoituksista luopuminen. Kun ei ole hoitajia, ne johtavat hoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien vähenemiseen. Perusterveydenhuollossa voidaan pilotoida ja kokemusten perusteella laajentaa yrittäjäpohjaisten lääkäreidenmallia, joka laajalti käytössä länsimaissa. Monoliittiselle julkiselle terveyskeskusmallille on siis löydettävä kevyempiä vaihtoehtoja.

7. Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?

Kysymys on sekä erittäin tärkeä että samalla haastava. Ikääntyminen johtaa väistämättä hoivan tarpeen kasvuun samalla kun yhteiskunnan taloudellinen kyky on koetuksella.Joudumme tekemään sekä priorisointeja että uudelleenorganisointeja. Kaikki kevyen rakenteen keinot kuten esimerkiksi omaishoitaja-malli on syytä hyödyntää täysmääräisesti.

8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?

Perheiden hyvinvointi on keskiössä. Perhepolitiikka on saattanut jäädä vähemmälle viime aikoina.Yksi merkittävä keino vahvistaa perheiden hyvinvointia on yhteisverotuksen mahdollistaminen. Se oli käytössä Suomessa 1970-luvun puoliväliin saakka ja nyt sille olisi aika luoda uusi mahdollisuus. Tällä voisi olla erittäin suuri vaikutus perheiden mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin kannalta. Nuorten syrjäytymisen kannalta keinovalikoiman tulee olla laaja: maahanmuuton rajoittaminen, perheiden tukeminen esimerkiksi edellä mainitun yhteisverotuksen mahdollistamisella, laadukas alakoulu, oppisopimuskoulutus ovat esimerkkejä näistä. Myös terapiatakuu on oleellinen erityisesti nuorille. 

9. Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?Olemme esittäneet verokannustinta niille senioreille, jotka haluavat työskennellä lakisääteistä eläkeikää pidemmälle. Myös asenteissa on muutettavaa. 60+ -vuotias voi verkostoineen ja tietoineen olla paras mahdollinen työntekijä.

10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?

Hallituksen tekemä oppivelvollisuusiän pidennys on syytä purkaa. Vapautuvat resurssit käytettävä laadukkaaseen alakouluun sekä oppisopimuskoulutukseen. Alakouluun, jotta kaikki oppivat lukemaan ja kirjoittamaan suomen kieltä. Oppisopimuskoulutukseen, koska toisen asteen opiskelu ei kiinnosta kaikkia – tulee olla väylä hankkia ammattitaito.

Liikunnallinen elämäntapa lähtee kotoa, koulusta ja harrastuksista. Korostaisimme satojen tuhansien suomalistan vapaaehtoista työtä urheiluseuroissa eri rooleissa.

11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

Tämä on itsestäänselvyys. Yritykset tekevät omat ratkaisunsa eikä valtion ole mielekästä ohjata niitä. Oleellista on mihin julkinen rahoitus kohdennetaan. Sen tulee kohdistua riittävän fokusoidusti riittävän kunnianhimoisiin hankkeisiin.

12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

Digitalisaatio ja globalisaatio luovat väistämättä uutta sääntelyä. Yhtä tärkeää kuin uuden käyttöönotto on vanhan tarpeellisuuden arviointi ja tarpeettoman poisto.EU-sääntelyn osalta meidän tulisi arvioida intoamme olla ensimmäisenä ja voimallisimman toteuttamassa. Uutta EU-sääntelyä ja sen implementointia tulee tarkastella kansallisen edun kannalta

13. Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta?

Suomalaista elämäntapaa ja maataloutta alkavat uhkaamaan erityisesti EUn luomat ennallistamisasetukset, metsästrategiat, ilmastoasetukset ja vastaavat. Meidän tulisi entistä voimallisemmin saada pohjoisen maan erityispiirteet osaksi EU-sääntelyä ja varoa erehtymästä luomaan meille haitallisia direktiivejä

14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

Kyse on erityisesti verotuksesta. Työnteon ja yrittämisen verotusta on alennettava. Olemme eläneet 15 vuotta nollakasvua ja kokonaisveroasteemme on maailman korkeimpia. On yksinkertaisesti tehtävä työ- ja yrittämisverotuksen muutos. Exit-veron kaltaisista viime hallituskauden esimerkeistä on syytä julkisesti irtisanoutua

15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?

Sote-uudistus yhdessä ikääntymisen ja kaupungistumisen kanssa ajaa valitettavan suuren osa kunnista vaikeuksiin. Kuntien roolin fokusoiminen, kuntien yhdistäminen sekä hallinon keventäminen ovat mielekkäitä keinoja. Kunienkin on palattava perustehtäviensä ääreen.

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?

Ilmasto ja päästöt ovat globaalit. Suomen vaikutusmahdollisuudet päästöjen vähentämiseen globaalisti ovat rajalliset ja monessa mielessä olemme jo pitkällä. Panokset kannattaa suunnata siihen, että Suomeen voi syntyä, sijoittua ja kasvaa ilmastonmuutoksen torjunnasta liiketoimintaa tekeviä yrityksiä. Sellaisia, joiden markkinat ovat maailmalla. Kannatamme sekä uusia ydinvoimainvestointeja että pienydinvoimaloita.

17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Lähtökohtaisesti luonto on säilynyt ja säilytetty Suomessa esimerkiksi useimpia EU-maita paremmin. Maan pinta-alasta yli puolet on metsää. Suomalainen metsänhoito on vastuullista ja sen kehittämistä näistä lähtökohdista kannatamme.

18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?

On aivan erinomaista, että pitkän kaaren tuloksena Suomi on nyt Naton jäsen. Naton tuomat turvallisuus takuut antavat mahdollisuuden arvioi laajemminkin asemoitumistamme kansainvälisissä järjestöissä ja yhteyksissä. Suomi on viimeisen vaalikauden aikana epäonnistunut monessa keskeisessä EU-vaikuttamisessa. Esimerkkeinä käyvät mm elpymisrahasto, ennallistamisasetus, metsästrategia, ilmastostrategia, hiilinielulaskenta, ns ’pakkoremontit. Listaa voi jatkaa.

Ollessamme EU:n jäsen meidän tulee aikaisempaa aktiivisemmin edistää kansallista etua päätöksenteossa. Ja tarvittaessa liittoutua muiden kanssa – vaikkapa Ruotsin kanssa hiilinielulaskennan kohdalla tai tukirahastojen kohdalla EU:n omiin varoihin nuivasti suhtautuvien maiden kanssa.

19. Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen?

Suomen tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen Nato-jäsen. Puolustusmenot on syytä pitää 2 %:n tasolla BKT:stä ja tehdä tarvottavat panostukset huoltovarmuuteen. Naton jonkinasteinen Suomi-tukikohta on tätä taustaa vasten sekä mahdollinen että tervetullut.

20. Sitoudutteko jatkamaan Ukrainan aseellista, poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukemista?

Ukrainassa puolustetaan koko Eurooppaa imperialistisen valtion hyökkäyssotaa vastaan. Siksi Ukrainan tukemista on syytä jatkaa aseellisesti, poliittisesti ja taloudellisesti niin kauan kun on tarvetta.

21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

Meillä on Euroopan vähinten poliiseja henkeä kohden. Poliisiresurssien ja -määrärahojen vahvistaminen on käynnistettävä välittömästi tavoitteena 1.000 uutta poliisivirkaa.Jengi- ja nuorisorikollisuuden torjunnassa ns pehmeiden keinojen lisäksi maahanmuuton rajoittaminen, poliisimäärän vahvistaminen sekä rangaistusten koventaminen ovat mahdollisia keinoja.

22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Tasa-arvo on itsestäänselvyys.

23. Mikäli saatte tavoitteitanne hallituksen ohjelmaan, oletteko valmiita osallistumaan Petteri Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan ohjelman toimeenpanoon kokonaisuudessaan? Jos ette ole valmiita osallistumaan hallitusvastuuseen, oletteko valmiita tukemaan puolueenne tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta?

Mikäli hallitus toimissaan rakentaa tervettä julkista taloutta sekä mahdollistaa yrittäjyyttä ja kasvua samoin kuin turvallista Suomea, olemme valmiit sitä tukemaan. Olemme myös esittäneet näihin kaikkiin ohjelmia ja keinoja, jotka mieluusti luovutamme hallituksen käyttöön. Toivomme, että hallitus käyttää valtaansa niiden toimeenpanoon.

Samalla näemme, että annetut vaalilupaukset ja maan tilanne vaativat merkittäviä tekoja puheiden sijaan. Siksi odotamme hallitukselta mm nopeasti tasapainottuvaa julkista  taloutta sekä palkansaajien ja yrittäjien verotuksen laskua. Samoin odotamme turvallisuuden paranemista sekä soten korjaamista. Mikäli hallitus vaalilupauksistaan lipsuu tai maan edun kannalta tärkeitä asioita ei kykene edistämään, tulemme siitä muistuttamaan ja tarjoamaan vaihtoehtoa.

24. Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Tähän voimme palata seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Lisätiedot:          

Puheenjohtaja Petri Roininen, puh 040 761 9669